Luterilainen kirkko kannattaa oman propagandansa mukaan tasa-arvoa. Käytännössä luterilaiset ovat sitten tasa-arvoisempia kuin toiset. Luterilaiset ja ortodoksit ovat ensimmäisen luokan kansalaisia valtiokirkon jäseninä. Kirkko propagandassaan välttää totuudenmukaista valtiokirkon sanaa ja puhuu kansankirkosta samaan tapaan kuin Neuvostoliitto kansandemokratiasta. Kansankirkko suhtautuu kirkkoon kuten kansandemokratia demokratiaan. Kansandemokratioissa sosialistipuolueilla oli johtava asema, vaikka muitakin, pieniä puolueita saattoi olla. Kansankirkko on todellisuudessa valtion virasto niin kuin DDR:n sosialistinen yhtenäisyyspuolue. Kun papit joka sunnuntai valehtelevat kirkkokansalle Jumalasta, puhe kansankirkosta tulee varmaan vanhasta tottumuksesta.
Toisen luokan kansalaisia ovat sitten muiden rekisteröityjen uskonnollisten yhdyskuntien jäsenet, jotka saavat vihkiä avioliittoon ja propagandansa koulujen uskonnontunneille. Luterilaisen kirkon edustajat ovat päättämässä uskonnollisten yhdyskuntien rekisteröimisestä, joten toisenkaan luokan kansalaiseksi ei kuka tahansa uskovainen kuten wicca pääse.
Kolmannen eli alimman luokan kansalaisia ovat sitten muut, joilla ei ole noita etuoikeuksia. Kolmannen luokan kansalaiset eivät saa vihkiä avioliittoon eivätkä propagandaansa uskonnontunneille eivätkä välttämättä edes elämänkatsomustiedon eivätkä filosofian eivätkä yhteiskuntaopin eivätkä historian.
Tällaisen luokkayhteiskunnan kannattajat sitten kehtaavat väittää kannattavansa tasa-arvoa. Nykyään tasa-arvo tarkoittaakin yleensä juuri tuollaista luokkayhteiskuntaa, joka on saanut mallinsa uskonnollisesta hierarkiasta. "Tasa-arvoinen" hyvinvointivaltio on saanut alkunsa konservatismista ja sosialismista, jotka ovat molemmat syntyneet kristinuskon vaikutuksesta. Kristinuskoon ja hyvinvointivaltioon kuuluvat ehdoton alistuminen Jumalalle ja hyvinvointivaltiolle, jotka sitten pitävät karjastaan hyvää isällistä huolta tarinan mukaan. Kirkollinen tai maallinen virkapapisto tarvitaan toki tuollaisen hierarkian ylläpitoon. Kun tasa-arvo tarkoittaa nykyään tuollaista hierarkiaa, ei ihme, että papit voivat kirkkain silmin väittää kannattavansa tasa-arvoa.
Hyvinvointivaltio on kylläkin valistuksen filosofien sekä humanistien että vasemmistolaisten ankaran taistelun ja tavoitteiden tulos.
VastaaPoistaKekkosen aikana Kekkonen ja kirkko ja virkamiehet alkoivat omia itselleen kiitosta ja mainetta hyvinvointivaltiosta, jota olivat tiukasti vastustaneet.
Ketkä valistusfilosofit kannattivat hyvinvointivaltiota? Humanistitkin ovat usein omaksuneet kristinuskon paimentamisperinteen. Vasemmisto varsinkin on kristinuskon maallinen toisinto, jossa hyvinvointivaltio ottaa kirkon paikan. Vasemmisto rakentaa hyvinvointivaltiota samalla tavalla kuin kristityt Jumalan valtakuntaa.
PoistaHyvinvointivaltio nykymuodossaan on toki jollain tavalla moderni luomus, joka aluksi kilpaili kirkon kanssa. Hyvinvointivaltion toteuttavat paljolti kunnat, jotka erotettiin seurakunnista vasta 1800-luvulla. Se kertoo hyvinvointivaltion ja kirkon yhteisistä juurista.