Monikulttuurisuus voi olla portti polysentriseen lakiin

Tämänpäiväinen mielenosoitus monikulttuurisuuden puolesta toi mieleeni ajatuksen, että monikulttuurisuus voi olla portti polysentriseen lakiin. Monikulttuurisuus johtaa suvaitsevaisuuteen eri ihmisryhmien omaa lakia kohtaan. Muslimien oma sharia on tästä esimerkki. En toki kannata shariaa, koska en ole muslimi. Monikulttuurisuus hyvinvointivaltiossa on toki ongelmallinen, koska se johtaa valtion väkisin tekemiin tulonsiirtoihin, jotka pitävät yllä keskusjohtoista valtiota. Vanha yksi kansa, yksi mieli -periaate kuitenkin on vihamielisempi polysentristä lakia kohtaan. Monikulttuurisuus voi johtaa parhaassa tapauksessa panarkismiin eli yksilön oikeuteen erota valtiosta ja perustaa oma oikeusjärjestelmänsä. Panarkismi on täydellistä polysentristä lakia, jota nykyinen monikulttuurisuus ei vielä tavoita.

Eläkkeet on sosialisoitu

Eläkkeet on sosialisoitu, joten ne ovat nyky-Suomessa sosiaalisia etuja. Ne ovat tulonsiirtoja eivätkä yksityisomaisuutta.

Työeläkekään ei ole täysin rahastoiva vaan sekin on tulonsiirto veronmaksajilta eläkeläisille.

Eläkkeitä leikataan Suomessa verotuksella.

Eläkkeet rahoitetaan veroin, joten ne ovat tulonsiirtoja veronmaksajilta eläkeläisille.

Työeläkemaksut ovat veroja, koska ne ovat pakollisia.

Veron tuotot voidaan aivan hyvin korvamerkitä. Työeläkemaksut käytetään pääosin tulonsiirtoihin nykyisille eläkeläisille eikä niitä pääosin rahastoida.

Maksetut eläkkeet eivät vastaa maksuja yksilötasolla vaan kyse on tulonsiirroista.

Työeläke ei kysy verovelvollisen haluja vaan rahoitetaan veroin eli työeläkemaksuin. Työeläke ei myöskään suoraan riipu maksetuista työeläkemaksuista vaan se on tulonsiirto veronmaksajilta eläkeläisille.

Työeläke on Suomessa nykyään lakisääteinen pakko ja velvollisuus. Sen lisäksi voi ottaa myös vapaaehtoisen eläkevakuutuksen.

Eläkeindeksien jäädyttäminen auttaa julkista taloutta, koska lakisääteiset eläkkeet rahoitetaan veroin. Verotuloja ei voi lisätä kestävästi verovaroin rahoitetuin menoin.

Parempi Suomi 6.12.2017

En usko, että hyvinvointivaltio on tehnyt paljon hyvää

En usko, että hyvinvointivaltio on tehnyt paljon hyvää. Lähinnä se on tosiaan keskittänyt valtaa poliitikoille.

Anarkokapitalismin yksityiset palvelut voisivat korvata nähdäkseni valtion armeijan.

Olen samaa mieltä siitä, että Suomi on edistynyt monella tavalla, mutta hyvinvointivaltiota siitä ei ole kiittäminen. Hyvinvointivaltio on lähinnä ylellisyystuote.

Anarkokapitalismin toimivuus ei riipu ihmisten hyvyydestä. Valtio päinvastoin ei toimi, koska ihmiset ovat vallanhimoisia. Ihmiskunnan historia on täynnä valtiomiesten vallanhimoa.

Tietenkään anarkokapitalismin ei ole tarkoitus toimia erossa inhimillisistä tekijöistä.

Hyvinvointivaltiota edeltänyt aika ei tietenkään ollut mikään onnela. Mistä päättelet, että merkittävin olojen parantuminen ajoittuu sotien jälkeiseen aikaan? Ajallinen yhteensattuma ei todista syy-seuraus-suhdetta. Olojen paraneminen on mahdollistanut myös hyvinvointivaltion rakentamisen mutta se ei todista hyvinvointivaltion itse parantaneen oloja. Hyvinvointivaltiota on ollut jo hyvin pitkään, jo ennen 30-lukua.

Hyvinvointivaltiolla tarkoitan valtiota, jolla on sosiaalimenoja. Suomen hyvinvointivaltio on mielestäni epäonnistunut, koska se on jarruttanut talouskasvua. Muut valtiot eivät ole paljon paremmin onnistuneet. Suomen talouden kasvu ei ole kyseenalaista mutta itsekin myönnät, että talouskasvu oli nopeaa jo ennen 30-luvun hyvinvointivaltion rakentamista. Kuten olen kirjoittanut, mielestäni hyvinvointivaltio on ylellisyystuote, joka ei ole parantanut ihmisten objektiivista hyvinvointia vaan joka on markkinatalouden parasiitti.

Talous olisi kasvanut nopeammin ilman hyvinvointivaltiota mielestäni. Kasvu ei ole vakio. Voit tutustua mihin tahansa libertaariseen analyysiin. En pidä 30-lukua hyvinvointivaltion alkuna. Tulonjaon vääristyminen voisi olla hyvinvointivaltion haitta, vaikka se ei hidastaisi talouskasvua. Hyvinvointi kärsii vallan keskittämisestä. Valtio ja sosiaalipolitiikka on helppo erottaa markkinataloudesta käsitteellisesti. Empiiristä tutkimusta löytyy hyvinvointivaltioita edeltäneistä turvaverkoista. Hyvinvointivaltiossa poliitikot ja byrokraatit kaappaavat vallan päättää alamaisten hyvinvoinnista. Hyvinvointivaltiota voi hyvin verrata aristokratiaan tai autokratiaan, koska valta on pitkälti keskitetty valtiolle.

En väitä, että ihmisten objektiivinen hyvinvointi ei ole parantunut. Objektiivisella tarkoitan ihmisten hyvinvointia muussa mielessä kuin hyvinvointivaltion aatteellisesti tuottamana. Edistystä on tapahtunut mutta mielestäni ei juurikaan hyvinvointivaltion ansiosta.

Yhteiskuntatieteet pystyvät kontrafaktuaaliseen argumentointiin. Mielestäni väitteeni eivät ole äärimmäisiä vaan maltillisia.

Hyvinvointivaltio ei ole välttämättä vapaampi kuin aristokratia tai autokratia. Edustuksellinen demokratia on oligarkiaa ja tavallaan aristokratiaa, jossa aristokraatit valitaan vaaleilla. Jos on huolestunut oligarkiasta, ei kannata kannattaa edustuksellista demokratiaa vaan mieluummin anarkokapitalismia. Anarkokapitalismi on mahdollisimman kaukana oligarkiasta, kun taas edustuksellinen demokratia on oligarkiaa. Vaikka turvaverkot toimivat ehkä huonommin ennen hyvinvointivaltiota, siitä ei voi päätellä, että hyvinvointivaltiot olivat tarpeen. Mistä päättelet, että toimivat huonommin? Markkinatalouden, valtion ja sosiaalipolitiikan voi ymmärtää toisistaan erossa. On empiirisiä todisteita sille, että valtio on tuottamattomampi ja siten hidastaa talouskasvua. Nopea talouskasvu ei ole mikään empiirinen todiste, että kasvu ei olisi voinut olla nopeampaakin.

Libertaarinen ideaali ei ole mikään pilvilinna välttämättä ja siksi sitä ei voi kritisoida oikeutetusti. Sinulla itselläsi on pilvilinna.

Objektiivisesti hyvinvointivaltion ei voi sanoa parantaneen hyvinvointia mutta hyvinvointivaltion kannattajat saavat aatteellista nautintoa kannattamansa politiikan toteutumisesta.

Mielestäni väitteeni eivät ole idealistisia vaan realistisia. Sinun hyvinvointivaltiota kannattavat väitteesi ovat idealistisia.

Konkreettisia askeleita voivat olla mitkä tahansa politiikan muutokset kohti vapautta kuten veronkevennykset.

https://www.facebook.com/groups/liberaalimafia/

Hyvinvointivaltio on vallan keskittämistä

Hyvinvointivaltion idea on, että alamaiset voivat sitä paremmin, mitä totaalisemmin valta on keskitetty valtiolle. Hyvinvointivaltio on holhousvaltio, jossa poliitikot ja byrokraatit tekevät päätöksiä alamaisten puolesta. Ei ole olemassa todisteita, että hyvinvointivaltio olisi tarpeen tavoitteensa hyvinvoinnin saavuttamiseksi.

Hyvinvointivaltio on sosialistien keksintö, jonka oli tarkoitus olla parempi kuin sitä edeltänyt "sodankäyntivaltio". Liberaalit kannattivat minimivaltiota eli "sodankäyntivaltiota" ja vastustivat hyvinvointivaltiota. Valtion tehtävien laajentaminen sodankäynnistä hyvinvointivaltioksi on minusta virhe. En silti pidä edes sodankäyntivaltiota tarpeellisena nykyisessä maailmassa. Sodankäyntivaltion yleisempi nimitys on yövartijavaltio.

Verotuksen maailmanennätys on hyvinvointivaltion seurausta. Suomessa on lähes maailman kirein verotus, jota perustellaan usein nimenomaan hyvinvointivaltiolla. Verotus köyhdyttää suomalaisia ja muita valtioiden asukkaita. Hyvinvointivaltio aiheuttaa itse köyhyyttä, jota sen on tarkoitus estää, Siksi vastustan hyvinvointivaltiota.

Anarkokapitalismissa jokaisella yksilöllä on valta päättää omasta kehostaan ja omaisuudestaan

Anarkokapitalismissa jokaisella yksilöllä on valta päättää omasta kehostaan ja omaisuudestaan. Demokratiassa ei ole vaan poliittinen eliitti päättää.

Anarkokapitalismissa jokainen yksilö turvaa vapautensa tarvittaessa hankkimalla apua ulkopuolelta. Voi siis palkata vartiointiliikkeen tai yksityisetsivän tai jopa yksityisarmeijan tai yksityisen tuomioistuimen. Kun valtio ei riistä vapautta, vallitsee suuri vapaus.

Muut estäisivät vallan väärinkäytöksiä. Yksityisarmeija ja tuomioistuin muuttuisivat rikollisjärjestöiksi, jotka eivät nauttisi enää luottamusta.

Luottamuksen menettämisestä seuraisi se, että menettäisi asiakkaat ja joutuisi oikeustoimien kohteeksi. Aseellinen valta voisi kadota samalla tavalla kuin rikollisjärjestöllä valtiossa.

Anarkokapitalismissa valta voisi olla niin hajautunutta, että ei olisi ylivoimaista armeijaa.

Yksityiset oikeuslaitokset voisivat toimia samalla tavalla kuin valtiollisetkin rikollisia vastaan. Ilman asiakkaita yksityisarmeija voisi olla pieni ja vähävaltainen verrattuna kaupallisiin toimijoihin.

Valtio on pahin rikollisjärjestö, joka kiristää. Sen häviäminen parantaisi oikeusturvaa. Mafiat saavat rahoitusta valtioiden kieltolakien takia ja siksi niitä olisi vähemmän anarkokapitalismissa.

Anarkokapitalismi on eri asia kuin Somalian klaanijärjestelmä. Esimerkiksi Suomessa klaanijärjestelmää ei ole enää. Feodalismi on valtiollinen järjestelmä eikä muistuta paljon anarkokapitalismia. Feodalismi oli kuitenkin hajautuneempi järjestelmä kuin keskitetty valtio.

https://www.facebook.com/groups/liberaalimafia/

State regulation makes a country poorer

• Poverty and sweatshops exist because of the state loved by many. There is little poverty and few sweatshops in the most libertarian countries.
• Hong Kong is one of the most libertarian areas in the world. The more libertarian a country is, the less poverty it has and the better its working conditions are. E.g. Hong Kong has less poverty and better workplaces than mainland China.
• Minimum wages, bad occupational safety and child labor laws lead to unemployment and poverty and thus to sweatshops.
• Minimum wages and workplace regulation by state cause poverty and do not necessarily eliminate sweatshops but countries with those can still be one of the freest in the world.
• Some Western European countries are freest and richest in the world. Minimum wages and state regulation still cause poverty. If minimum wages and state regulation helped poverty, e.g. North Korea should be rich.
• Just because something is not found by some people, it does not follow that it does not exist. A minimum wage can be so low that does not have noticeable effect. Libertarian arguments are supported by facts. E.g. Finnish unemployment is now a lot higher than before the introduction of minimum wages in 1970.
• It is basic economics that minimum wages probably either cause unemployment or do not have any effect. It is the law of demand and supply. Otherwise you could make a minimum wage amount to a billion per hour and make every worker a billionaire.

• https://www.facebook.com/groups/zerostate/

Politiikka on keskusjohtoista sosialistista suunnitelmataloutta

Kun poliitikot keskustelevat televisiossa koulusta, se saa minut ajattelemaan, että politiikka on keskusjohtoista sosialistista suunnitelmataloutta. Yksittäisellä koululla ei ole paljonkaan päätösvaltaa vaan sen tulee tarkasti noudattaa poliitikkojen laatimaa opetussuunnitelmaa. Poliitikot katsovat olevansa päteviä päättämään koulusta niin kuin lähes kaikesta muustakin. Politiikka on siis hyvin lähellä totalitaarista. Demokratia oli jo antiikin Kreikassa rajoittamatonta ja siksi joskus loukkasi yksilönvapautta. Totalitaarinen demokratia on nykyinen demokratiamalli. Liberaalit perustuslait on laadittu, jotta demokratia ei ole rajoittamatonta vaan liberaalia. Käytännössä perustuslait eivät kuitenkaan juuri rajoita poliitikkojen valtaa. Poliitikot itse ja saman valtion tuomioistuimet perustuslainmukaisuuden vartijoina tarkoittavat, että pukki on kaalimaan vartijana. Varsinkin nykyiset perustuslait sitä paitsi edellyttävät taloudellisia, sosiaalisia ja sivistyksellisiä ihmisoikeuksia eli vaativat poliitikkoja sekaantumaan talouteen, sosiaaliseen elämään ja sivistykseen.

Eivät vain vasemmistopuolueet kannata samaa totalitaarista demokratiaa. Perussuomalaisia on pidetty oikeistopuolueena ja he itsekin ovat pitäneet. Silti perussuomalaisten politiikka on vanhakonservatismia, jossa yksilön ei katsota olevan vapauden arvoinen vaan perussuomalaiset katsovat, että yksilö on pieni ihminen ja tarvitsee Johtaja Soinin holhousta. Konservatismi ja sosialismi eivät siis käytännössä juuri eroa toisistaan. Mitä nyt perussuomalaiset vastustavat homoavioliittoa mutta muuten erimielisyyden aiheita ei ole paljon. Totalitaarinen demokratia on konvergoitunut nykyiseen konsensuspolitiikkaan. Kun kouluissa opetetaan vallitsevan järjestelmän autuutta ja tiedotusvälineissä valtapoliitikot käyvät jatkuvaa kampanjaa, muutoksella ei ole paljon mahdollisuuksia.

Economic sanctions backfire

Economic sanctions mandated by states backfire on the subjects of the states involved, both the states that are the targets of the sanctions and the mandating states. Economic sanctions are - like state action usually -  imposed by the state without regard of the will of its subjects. Even if there were referenda on economic sanctions, a minority would be hurt against its will. Innocent people in all countries involved are hurt by limiting their options. That's why the legitimacy of economic sanctions is suspect. Economic sanctions make the mankind poorer.

Economic sanctions are politics, the extension of which is war as written by Carl von Clausewitz. I am not an extreme pacifist and acknowledge that war may sometimes have been the best option. Economic sanctions could theoretically sometimes be the best option, too, but it is highly dubious.

Economic sanctions are often mandated by huge empires like the USA and the EU, which makes me especially dubious since they are largely insulated from the voice of their subjects.

A welfare state is totalitarian

A welfare state is totalitarian because it controls the lives of its subjects totally, without limit. Any state is already sovereign but a welfare state is totalitarian because its constitution does not really limit its powers. Because the constitution allows or demands state provision of welfare, there is no real limit to its powers.

Because a welfare state assumes the responsibility of conducting the lives of its subjects, it is totalitarian. And a welfare state by definition assumes the responsibility to make its subjects well. A welfare state has subjects even if is a republic or a democracy because the state has the ultimate power to decide about the lives of the residents and citizens.

A totalitarian state by definition has a state ideology that is dominant in the society. All welfare states have a state ideology that is taught in schools. Schools are considered an essential part of a welfare state. The curriculum of the schools includes the dominant ideology of the welfare state. Therefore, a welfare state can be considered totalitarian.

Health care is another totalitarian aspect of a welfare state. Modern welfare states provide health care that is considered another essential part of the welfare state. The bodies of the subjects are subject to state planning. Drug policy is a prime example of how a welfare state owns the bodies of its subjects and therefore assumes a totalitarian role.

My utilitarianism

John Rawls' A Theory of Justice stated that "utilitarianism does not take seriously the distinction between persons". Utilitarianism takes seriously the distinction between persons to the extent that utility is felt by each person distinctly. But why should anyone take seriously ethics that makes persons worse off than utilitarianism would? John Rawls and other individualists have such ethics. A person is a construction of the body producing it. Utilitarianism acknowledges that construction and takes it into account in maximizing persons' utilities. But that construction is not sacrosanct to me like it is to extreme individualists. A constraint that each person's utility may never be sacrificed makes persons worse off and therefore I reject that constraint.

Anyway, I reject completely sacrificing persons due to the whims of a lynch mob. I am not a classical Benthamite utilitarian. I refuse to accommodate the desire to harm another person. Instead, I want to maximize the utility to improve one's life. This is similar to John Stuart Mill's classification of different utilities. Most humans want to harm other people when the other people act in a way that is perceived antisocial. States are the worst form of conformism. But I accept self-defense and punishment.

Tekniikka on kaksiteräinen miekka

Martin Heidegger kirjoitti kriittisesti tekniikasta ja olen jossain määrin samaa mieltä. Tekniikan ei pitäisi vieraannuttaa ihmisiä toisista ihmisistä mutta monesti se niin tekee. Esimerkiksi Facebookin suurkäyttäjät ovat tutkimuksen mukaan onnettomampia. Tässä voi kuitenkin kysyä, kumpaan suuntaan kausaliteetti menee: käyttävätkö onnettomat Facebookia huumeena vai tekeekö Facebook onnellisista ihmisistä onnettomia. Kyseessä voi mielestäni olla myös noidankehä, jossa kausaliteetti menee kumpaankin suuntaan.

Toisaalta tekniikka tuo ihmisiä lähemmäksi toisiaan esimerkiksi matkoilla. Järkevä viestintätekniikan käyttö olisi rajata se vain sellaisiin tapauksiin, joissa tekniikasta on etua. Viestintätekniikka on toistaiseksi vielä liian kapeakaistaista verrattuna kasvokkaiseen viestintään. Työpaikalla viestintätekniikassa on kyllä se etu, että se ei välttämättä keskeytä toisen flowta.

Eläköön kapitalismi!

Kannatan liberaalia kapitalismia, koska uskon sen tuottavan eniten hyvinvointia. Liberaalilla kapitalismilla tarkoitan tasa-arvoista yksityisomistusjärjestelmää, jossa jokaisella on itsemääräämisoikeus ja yksityinen omistusoikeus.

Janne Vainio määritteli kapitalismin järjestelmäksi, jossa pääoman kasautuminen on viime kädessä tärkeintä. Minusta pääoman kasautuminen ei sentään ole tärkeintä mutta pääomakannalla on iso merkitys tuotannolle, kulutukselle ja hyvinvoinnille. Kun otetaan huomioon henkinen ja sosiaalinen pääoma, on lueteltu suurin osa talouskasvun tekijöistä. Talouskasvu suurelti määrää hyvinvoinnin.

En usko primitivismiin, jossa pääoman käyttö olisi vähäistä. Ihmiset valitsevat pääoman intensiivisen käytön, mikä mielestäni osoittaa, että primitivismi ei sovi useimmille ihmisille. Jaloillaan äänestäminen paljastaa preferenssit paremmin kuin vaaliuurnalla. Vihreässä liikkeessä on primitivismin piirteitä.

Primitivismi ei ole ainoa kapitalismin haastaja vaan sosialismi on merkittävä. Oikeastaan sosialismi ei oikein onnistu luomaan kapitalismille haastajaa vaan valtiokapitalismin, jossa valta on keskitetty pienelle keskuskomitealle ja riistetty ihmisten enemmistöltä. Sosialismi on edelleen suuressa suosiossa maailmassa, vaikka nimi on tahraantunut.

Sosialismissa on lyhytnäköisiä piirteitä eli pääomakannan kasvua vähätellään ja yritetään turhaan löytää oikotie onneen. Sosialismissa yritettiin myös pitkäjänteistä esimerkiksi viisivuotissuunnittelua mutta sekään ei onnistu keskusjohtoisena.

Onko sosiaaliturvalle tarvetta?

Useimmat uskovat sosiaaliturvan tarpeeseen ja kannattavat sosiaalivaltiota ja vastustavat libertarismia juuri siksi. Epäilemättä tulonsiirrot ovat joskus tarpeen mutta siitä ei vielä seuraa sosiaalivaltion tarve. Sosialistit ovat aivan tarkoituksellakin luoneet kuvan vapaasta markkinataloudesta äärimmäisen itsekkäänä köyhät kyykkyyn -järjestelmänä ja saaneet useimmat uskomaan tuohon kuvaan. Todellisuudessa ennen sosiaalivaltiota oli yksityisiä turvaverkkoja ja vapaimmissa markkinatalouksissa on edelleen. Sosialistien nimenomaisena tarkoituksena oli tuhota yksityiset turvaverkot porvarillisina ja korvata ne sosiaalivaltiolla. Tuossa tavoitteessa he ovat aika pitkälle onnistuneet. Siksi useimmat eivät pysty kuvittelemaan yksityisten turvaverkkojen toimivuutta.

Nykyisin työ, säästäminen, vakuutusyhtiöt ja työttömyyskassat ovat toimivaa yksityisiä turvaverkkoja. Aiemmin kassat toimivat ilman valtion tukea ja voisivat tulevaisuudessakin. Hyväntekeväisyys ei suinkaan ole ainoa yksityinen turvaverkko, vaikka monet niin kuvittelevatkin.

Ei voi tietää, toimisiko vapaa markkinatalous kaikkien köyhien kannalta paremmin kuin sosiaalivaltio mutta mielestäni ei tarvitsisikaan, jotta muutos kannattaisi. Mielestäni nimittäin keskimääräinen hyvinvointi ratkaisee. Sosialistit olivat vallankumouksellisia rakentaessaan sosiaalivaltion mutta nyt he ovat muuttuneet konservatiiveiksi, jotka puolustavat sosiaalivaltiota. En hyväksy tuollaista kaksinaismoraalia vaan vaadin vapaata markkinataloutta, koska se mahdollistaa hyvinvoinnin kannalta eniten kaikkien osapuolten kannalta hyödyllisiä sopimuksia.

Hajautetaan valta!

Kannatan vallan radikaalia hajauttamista paikallistasolle anarkokapitalismin mukaisesti. Se tarkoittaa, että jokaisella maan tai kiinteistön omistajalla pitäisi olla oikeus asettaa lait omistukselleen valtion sijasta. Esimerkiksi kahvilan, kiinteistön tai maan omistajan pitäisi saada itse päättää, saako siellä juoda alkoholia, polttaa tupakkaa tai kannabista. Politiikassa keskustellaan yleensä siitä, millaisia keskusvaltion lakien pitäisi olla. Miljoonien ihmisten valtio tai edes tuhansien ihmisten nykykunta ei pysty järkeviin kompromisseihin, koska ihmisten preferenssit ovat niin erilaisia. Harva tulee edes ajatelleeksi sitä mahdollisuutta, että valta voitaisiin hajauttaa paikallistasolle. Korkeintaan jotkut haluaisivat hajauttaa valtaa maakuntiin, kuntiin tai kaupunginosiin. Hyvin harva tietää tai ottaa vakavasti anarkismin mahdollisuuden eli vallan radikaalin hajauttamisen.

Libertarismi tyrmätään yleensä äärioikeistolaisena, uusliberaalina tai epäsosiaalisena valtion politiikkana. Libertarismia on kahta eri lajia: valtaa radikaalisti hajauttava anarkokapitalismi ja jossain määrin keskusjohtoinen minarkismi. Voin ymmärtää minarkismin kritiikin jossain määrin, koska minarkismissa pyritään tosiaan keskusjohtoisesti päättämään joistain asioista. Silti myös minarkismi hajauttaisi valtaa paikallistasolle, koska sääntelyä purettaisiin paljon ja verotusta kevennettäisiin paljon. Libertarismin kritiikki perustuu yleensä epärealistiseen konservatiiviseen tai sosialistiseen utopiaan keskusjohtoisen valtion autuudesta. Libertarismi halutaan leimata äärioikeistolaiseksi tai äärivasemmistolaiseksi keskusjohtoisen valtion politiikaksi, koska useimmat ihmiset eivät tajua muuta vaihtoehtoa kuin keskusjohtoisen valtion.

Vallan hajauttaminen toimii paremmin kuin keskusjohtoinen politiikka, koska vallan hajauttaminen antaa yksilölle mahdollisuuden valita hänelle sopivan oikeuspiirin asumista, työtä ja vapaa-aikaa varten. Esimerkiksi lento Helsingistä Amsterdamiin on turhan vaikea juttu, jos haluaa laillisesti käyttää kannabista. Helsingissäkin pitäisi olla useita eri oikeuspiirejä, joista toisissa jotkin huumeet olisi kielletty ja toisissa sallittu, koska helsinkiläisilläkin on niin erilaisia preferenssejä. Suomessa ehdotettu kaupunginosademokratia ei edes sisällä huumepolitiikkaa ja vaikka sisältäisikin, nykyisten kaupunginosien huumepolitiikka tuskin eroaisi toisistaan ainakaan merkittävästi. Jos kiinteistön omistaja sen sijaan saisi itse valita itsehallinnollisen yhteisön kuten autonomisen kaupunginosan, huumepolitiikka voisi erota merkittävästi Helsingin sisälläkin.

Kumotaan aborttilaki!

Minusta olisi parasta kumota laki raskauden keskeytyksestä eikä korvata sitä uudella.

Abortin ei pitäisi olla mikään erikoistapaus, jota pitäisi erityisesti säännellä ja siten todennäköisesti rajoittaa. Suomen laissa on periaatteena yksilön itsemääräämisoikeus ja se tulisi nähdäkseni voimaan myös abortin tapauksessa, jos abortin erityissääntely lakkautettaisiin. Kristinuskon vaikutuksesta poliitikot kyllä mielellään säätäisivät aborttilain, jolla naisen oikeutta aborttiin rajoitettaisiin.

Onko Suomessa nyt mitään lakia, joka pakottaa lääkärin tekemään jotain? Työnjohto-oikeus on kyllä. Menisi minusta arveluttavaksi lääkärin itsemääräämisoikeuden kaventamiseksi, jos säädettäisiin laki, joka pakottaisi lääkärin tekemään abortin. Naisen oikeus aborttiin olisi minusta voimassa ilman mitään erityislakia mutta se ei anna oikeutta pakottaa ketään lääkäriä tekemään aborttia.

Lääkäri voidaan siis nykyisinkin siinä mielessä pakottaa tekemään abortti, että työnantajalla on direktio-oikeus ja jos lääkäri ei noudata esimiehensä määräystä tehdä abortti, hän rikkoo työsopimuksensa velvoitetta ja voidaan periaatteessa ehkä irtisanoa tai vastaavaa. Näin sen minusta pitäisi mennäkin. Julkisen terveydenhuollon hallinnon esimiehet vaativat lääkäreitä tekemään abortteja.

Minusta siis ei pitäisi säätää lakia, joka pakottaa lääkärin tekemään abortin. Suomessa on aivan riittävästi lääkäreitä, jotka suostuvat tekemään abortteja, joten naisen oikeus aborttiin ei edellytä lääkärien itsemääräämisoikeuden kaventamista.

Abortti ei välttämättä ole kiireellinen, joten nykylaki ei välttämättä pakota lääkäriä hoitamaan aborttia. Vastustan periaatteessa nykylakiakin, joka kaventaa lääkärin itsemääräämisoikeutta. Suomen työlaki antaa työnantajalle työnjohto-oikeuden eikä siinä ole minusta mitään vikaa. Työsopimuksessa määritellään työtehtävät ja se on ihan oikein.

https://www.facebook.com/groups/feministiryhma/

Liberaali vallankumous

Ajatusleikkinä liberaali vallankumous kiinnostaa. Käytännössä vallankumous onnistuisi todennäköisesti silloin kun demokratiakin saavuttaisi liberaalin yhteiskunnan eli olisi turha. Verinen vallankumous ei välttämättä olisi oikeudenmukainen. Vapaudesta ei mielestäni kannata maksaa äärimmäistä hintaa ja tuhota lähes koko maata.

Konservatiivien tunteillakin on väliä utilitarismini mukaan mutta en luopuisi vallankumouksesta niiden takia. Nykyinen valtio loukkaa politiikallaan monien tunteita varmaan vielä enemmän.

En kuitenkaan tunnusta nykyisen sosiaalidemokraattisen valtion legitimiteettiä enkä katso olevani velvollinen noudattamaan kaikkia sen lakeja kuten kieltoa tehdä vallankumous. Sosiaalidemokratia on huonosti perusteltu aate eikä siksi oikeuta valtion väkivaltakoneiston käyttämistä toisinajattelijoita vastaan. Minusta olisi siis periaatteessa oikeus syöstä vallasta nykyinen hallitus ja korvata se liberaalilla. Muuttaisin heti alkuun nykyisen sosiaalidemokraattisen perustuslain radikaalin liberaaliksi. Mielestäni sosiaalidemokraateilla ei olisi syytä valittaa, sillä perustuslakini sallisi eroamisen liberaalista valtiosta ja uuden sosiaalidemokraattisen valtion perustamisen sosiaalidemokraattien omistamille maille ja kiinteistöihin. Mielestäni hallitsevilla sosiaalidemokraateilla ei ole oikeutta hallita toisinajattelijoita vastoin näiden tahtoa. Haluaisin siis toteuttaa panarkismin.

Koska valtio on kovasti velkaantunut, sen omaisuus tulisi hyvin pitkälle myydä. Liberaali vallankumoukseni johtaisi käytännössä hyvin lähelle anarkokapitalismia: ainoa ero olisi oikeastaan se, että liberaali valtio kutsuisi itseään valtioksi eikä yksityiseksi yritykseksi. Se on retoriikkaa, jolla ei välttämättä ole suurta merkitystä. Valtio on kuitenkin vaarallinen ajatus, joka johtaa helposti liian laajaan alueelliseen monopoliin. Useimmat suomalaisetkaan eivät kuitenkaan vielä ole niin sivistyneitä, että ymmärtäisivät valtion vaarallisuuden. Siksi yksilönvapaus ja nykyinen sivistys johtaisivat liberaaliin valtioon.

Politiikassa normaalia on fasismi ja sosialismi

Politiikassa normaalia on nykyään fasismi ja sosialismi - se, että poliitikoilla on totaalinen valta päättää alamaisten kehosta ja omaisuudesta. Yksilönvapaus eli jokaisen yksilön vapaus päättää omasta kehostaan ja omaisuudesta leimataan politiikassa yleisesti epänormaaliksi äärimmäisyysajatteluksi. Keskusta tarkoittaa nykyään maltillista sosialismia ja mitään muuta vaihtoehtoa useimmat ihmiset eivät näekään.

Menneisyys painaa lyijynraskaana nykyihmisten päällä ja saa heidät jatkamaan vuosisatoja vanhaa poliittisen eliitin ylivaltaa. Orjuus on Suomesta nimellisesti lakkautettu jo keskiajalla mutta politiikkaa ei, vaikka se on jäljelle jäänyt orjuuden muoto. Kun poliitikot saavat päättää alamaisten kehosta ja omaisuudesta, alamaiset ovat tosiasiallisesti orjia.

1800-luvun lopulta asti sosialismin voittokulku on vielä saanut ihmiset uskomaan, että ihmiset ovat vapaita, kun poliittiselle eliitille on keskitetty totaalinen valta. Sosialistit uskovat, että sosialismi on paratiisi ja kapitalismi helvetti. Fasismia on se, että väkivaltakoneiston avulla Johtaja päättää alamaisten kehosta ja omaisuudesta. Sosialismi voisi periaatteessa olla väkivallatonta mutta valtiossa sosialismi on aina fasismia eli militaristista sosialismia. Valtio on perustaltaan militaristinen organisaatio, koska sen valta perustuu väkivaltakoneistoon.

Homo Mensura

Does a decent definition of humanism elude us as Jennifer Hancock claimed? Different people mean different things by humanism.

I define humanism as an idea that human is the measure of all things as put forth by Protagoras. I mean it as an epistemological, ontological, ethical and political view that one does not seek answers from a higher authority. That definition excludes belief in gods.

I define humanism more broadly than Stephen Law did because I would include all forms of Marxism like Stalin and Mao in humanism provided that they actually believed in Marxism and were not just psychopaths who used it as a tool.

Contrary to Stephen Law, I also consider humanism a speciesist idea because the etymology refers to human beings.

Tulojen uudelleenjakaminen valtion politiikkana ei kiihdytä talouskasvua

IMF julkaisi tutkimuksen, jossa väitettiin tulojen uudelleen jaon olevan hyväksi talouskasvulle. I M F S T A F F D I S C U S S I O N N O T E 
SDN/14/02 Redistribution, Inequality, and Growth  Jonathan D. Ostry, Andrew Berg, and Charalambos G. Tsangarides Talouselämä-lehdessä referoitiin tutkimusta. Tuossa tutkimuksessa tehtiin yksinkertaisia korrelaatioita tulojen uudelleenjaon ja talouskasvun välillä. Siinä ei otettu huomioon, että paljon tuloja uudelleen jakavat maat ovat muuten vapaampia. Talouden vapaus kiihdyttää talouskasvua toisten tutkimusten mukaan. Valtion suorittama tulojen uudelleenjako vaatii tyypillisesti verotusta, joka hidastaa talouskasvua. Myös valtion pakottamat yksityishenkilöiden keskinäiset tulonsiirrot hidastavat talouskasvua, koska niillä on kustannuksensa. Tulonsiirron uhrit esimerkiksi muuttavat ulkomaille tai heidän työkykynsä tai -motivaationsa heikkenee. Oikea tapa tutkia tulojen uudelleenjakoa olisi faktorianalyysi, jossa otettaisiin talouden yleinen vapaus huomioon.

Tulot ovat jakautuneet epätasaisesti epävapaissa maissa, joissa talouskasvukin on hidasta epävapauden takia. Vapaassa markkinataloudessa markkinatulot ovat jakautuneet melko tasaisesti, koska työttömyyttä ja etuoikeuksia on vähän. Vapaassa markkinataloudessa valtion harjoittamaa tulojen tasaamista ei siis juurikaan tarvita.

Individual liberty is humanism

As I said, some libertarians are explicit ethical egoists and few big-government progressives are. But that does not mean that libertarians would be less humanistic. It does not even mean that big-government progressives would not be really egoists: they just motivate their egoism by appealing to humanism. Egoism has several meanings and ethical egoism is not necessarily similar to common usage. Ethical egoism is humanism because the egos are humans. Big-government progressives claim that suppression of individual liberty is humanism but I disagree.

Big-government progressives cherish a myth that free markets lead to a lot of predation. They do not even understand that free markets are not unregulated in the sense of lack of any regulation. Conflation of free markets and the law of the jungle is a common theme in big-government rhetoric. Free markets necessarily include regulation that protects human rights to freedom. Big-government progressives refuse to believe that such freedom would be enough and want to impose a lot of regulation that is poorly motivated. Big government means predation by government and its cronies.

http://www.linkedin.com/groups/Im-open-arguments-that-reconcile-4085072.S.5842626245115797508?qid=1b5ca894-5687-425d-b2b9-8c1bc68f2567&trk=groups_most_popular-0-b-ttl&goback=%2Egmp_4085072