Monikulttuurisuus voi olla portti polysentriseen lakiin

Tämänpäiväinen mielenosoitus monikulttuurisuuden puolesta toi mieleeni ajatuksen, että monikulttuurisuus voi olla portti polysentriseen lakiin. Monikulttuurisuus johtaa suvaitsevaisuuteen eri ihmisryhmien omaa lakia kohtaan. Muslimien oma sharia on tästä esimerkki. En toki kannata shariaa, koska en ole muslimi. Monikulttuurisuus hyvinvointivaltiossa on toki ongelmallinen, koska se johtaa valtion väkisin tekemiin tulonsiirtoihin, jotka pitävät yllä keskusjohtoista valtiota. Vanha yksi kansa, yksi mieli -periaate kuitenkin on vihamielisempi polysentristä lakia kohtaan. Monikulttuurisuus voi johtaa parhaassa tapauksessa panarkismiin eli yksilön oikeuteen erota valtiosta ja perustaa oma oikeusjärjestelmänsä. Panarkismi on täydellistä polysentristä lakia, jota nykyinen monikulttuurisuus ei vielä tavoita.

Eläkkeet on sosialisoitu

Eläkkeet on sosialisoitu, joten ne ovat nyky-Suomessa sosiaalisia etuja. Ne ovat tulonsiirtoja eivätkä yksityisomaisuutta.

Työeläkekään ei ole täysin rahastoiva vaan sekin on tulonsiirto veronmaksajilta eläkeläisille.

Eläkkeitä leikataan Suomessa verotuksella.

Eläkkeet rahoitetaan veroin, joten ne ovat tulonsiirtoja veronmaksajilta eläkeläisille.

Työeläkemaksut ovat veroja, koska ne ovat pakollisia.

Veron tuotot voidaan aivan hyvin korvamerkitä. Työeläkemaksut käytetään pääosin tulonsiirtoihin nykyisille eläkeläisille eikä niitä pääosin rahastoida.

Maksetut eläkkeet eivät vastaa maksuja yksilötasolla vaan kyse on tulonsiirroista.

Työeläke ei kysy verovelvollisen haluja vaan rahoitetaan veroin eli työeläkemaksuin. Työeläke ei myöskään suoraan riipu maksetuista työeläkemaksuista vaan se on tulonsiirto veronmaksajilta eläkeläisille.

Työeläke on Suomessa nykyään lakisääteinen pakko ja velvollisuus. Sen lisäksi voi ottaa myös vapaaehtoisen eläkevakuutuksen.

Eläkeindeksien jäädyttäminen auttaa julkista taloutta, koska lakisääteiset eläkkeet rahoitetaan veroin. Verotuloja ei voi lisätä kestävästi verovaroin rahoitetuin menoin.

Parempi Suomi 6.12.2017

En usko, että hyvinvointivaltio on tehnyt paljon hyvää

En usko, että hyvinvointivaltio on tehnyt paljon hyvää. Lähinnä se on tosiaan keskittänyt valtaa poliitikoille.

Anarkokapitalismin yksityiset palvelut voisivat korvata nähdäkseni valtion armeijan.

Olen samaa mieltä siitä, että Suomi on edistynyt monella tavalla, mutta hyvinvointivaltiota siitä ei ole kiittäminen. Hyvinvointivaltio on lähinnä ylellisyystuote.

Anarkokapitalismin toimivuus ei riipu ihmisten hyvyydestä. Valtio päinvastoin ei toimi, koska ihmiset ovat vallanhimoisia. Ihmiskunnan historia on täynnä valtiomiesten vallanhimoa.

Tietenkään anarkokapitalismin ei ole tarkoitus toimia erossa inhimillisistä tekijöistä.

Hyvinvointivaltiota edeltänyt aika ei tietenkään ollut mikään onnela. Mistä päättelet, että merkittävin olojen parantuminen ajoittuu sotien jälkeiseen aikaan? Ajallinen yhteensattuma ei todista syy-seuraus-suhdetta. Olojen paraneminen on mahdollistanut myös hyvinvointivaltion rakentamisen mutta se ei todista hyvinvointivaltion itse parantaneen oloja. Hyvinvointivaltiota on ollut jo hyvin pitkään, jo ennen 30-lukua.

Hyvinvointivaltiolla tarkoitan valtiota, jolla on sosiaalimenoja. Suomen hyvinvointivaltio on mielestäni epäonnistunut, koska se on jarruttanut talouskasvua. Muut valtiot eivät ole paljon paremmin onnistuneet. Suomen talouden kasvu ei ole kyseenalaista mutta itsekin myönnät, että talouskasvu oli nopeaa jo ennen 30-luvun hyvinvointivaltion rakentamista. Kuten olen kirjoittanut, mielestäni hyvinvointivaltio on ylellisyystuote, joka ei ole parantanut ihmisten objektiivista hyvinvointia vaan joka on markkinatalouden parasiitti.

Talous olisi kasvanut nopeammin ilman hyvinvointivaltiota mielestäni. Kasvu ei ole vakio. Voit tutustua mihin tahansa libertaariseen analyysiin. En pidä 30-lukua hyvinvointivaltion alkuna. Tulonjaon vääristyminen voisi olla hyvinvointivaltion haitta, vaikka se ei hidastaisi talouskasvua. Hyvinvointi kärsii vallan keskittämisestä. Valtio ja sosiaalipolitiikka on helppo erottaa markkinataloudesta käsitteellisesti. Empiiristä tutkimusta löytyy hyvinvointivaltioita edeltäneistä turvaverkoista. Hyvinvointivaltiossa poliitikot ja byrokraatit kaappaavat vallan päättää alamaisten hyvinvoinnista. Hyvinvointivaltiota voi hyvin verrata aristokratiaan tai autokratiaan, koska valta on pitkälti keskitetty valtiolle.

En väitä, että ihmisten objektiivinen hyvinvointi ei ole parantunut. Objektiivisella tarkoitan ihmisten hyvinvointia muussa mielessä kuin hyvinvointivaltion aatteellisesti tuottamana. Edistystä on tapahtunut mutta mielestäni ei juurikaan hyvinvointivaltion ansiosta.

Yhteiskuntatieteet pystyvät kontrafaktuaaliseen argumentointiin. Mielestäni väitteeni eivät ole äärimmäisiä vaan maltillisia.

Hyvinvointivaltio ei ole välttämättä vapaampi kuin aristokratia tai autokratia. Edustuksellinen demokratia on oligarkiaa ja tavallaan aristokratiaa, jossa aristokraatit valitaan vaaleilla. Jos on huolestunut oligarkiasta, ei kannata kannattaa edustuksellista demokratiaa vaan mieluummin anarkokapitalismia. Anarkokapitalismi on mahdollisimman kaukana oligarkiasta, kun taas edustuksellinen demokratia on oligarkiaa. Vaikka turvaverkot toimivat ehkä huonommin ennen hyvinvointivaltiota, siitä ei voi päätellä, että hyvinvointivaltiot olivat tarpeen. Mistä päättelet, että toimivat huonommin? Markkinatalouden, valtion ja sosiaalipolitiikan voi ymmärtää toisistaan erossa. On empiirisiä todisteita sille, että valtio on tuottamattomampi ja siten hidastaa talouskasvua. Nopea talouskasvu ei ole mikään empiirinen todiste, että kasvu ei olisi voinut olla nopeampaakin.

Libertaarinen ideaali ei ole mikään pilvilinna välttämättä ja siksi sitä ei voi kritisoida oikeutetusti. Sinulla itselläsi on pilvilinna.

Objektiivisesti hyvinvointivaltion ei voi sanoa parantaneen hyvinvointia mutta hyvinvointivaltion kannattajat saavat aatteellista nautintoa kannattamansa politiikan toteutumisesta.

Mielestäni väitteeni eivät ole idealistisia vaan realistisia. Sinun hyvinvointivaltiota kannattavat väitteesi ovat idealistisia.

Konkreettisia askeleita voivat olla mitkä tahansa politiikan muutokset kohti vapautta kuten veronkevennykset.

https://www.facebook.com/groups/liberaalimafia/

Hyvinvointivaltio on vallan keskittämistä

Hyvinvointivaltion idea on, että alamaiset voivat sitä paremmin, mitä totaalisemmin valta on keskitetty valtiolle. Hyvinvointivaltio on holhousvaltio, jossa poliitikot ja byrokraatit tekevät päätöksiä alamaisten puolesta. Ei ole olemassa todisteita, että hyvinvointivaltio olisi tarpeen tavoitteensa hyvinvoinnin saavuttamiseksi.

Hyvinvointivaltio on sosialistien keksintö, jonka oli tarkoitus olla parempi kuin sitä edeltänyt "sodankäyntivaltio". Liberaalit kannattivat minimivaltiota eli "sodankäyntivaltiota" ja vastustivat hyvinvointivaltiota. Valtion tehtävien laajentaminen sodankäynnistä hyvinvointivaltioksi on minusta virhe. En silti pidä edes sodankäyntivaltiota tarpeellisena nykyisessä maailmassa. Sodankäyntivaltion yleisempi nimitys on yövartijavaltio.

Verotuksen maailmanennätys on hyvinvointivaltion seurausta. Suomessa on lähes maailman kirein verotus, jota perustellaan usein nimenomaan hyvinvointivaltiolla. Verotus köyhdyttää suomalaisia ja muita valtioiden asukkaita. Hyvinvointivaltio aiheuttaa itse köyhyyttä, jota sen on tarkoitus estää, Siksi vastustan hyvinvointivaltiota.

Anarkokapitalismissa jokaisella yksilöllä on valta päättää omasta kehostaan ja omaisuudestaan

Anarkokapitalismissa jokaisella yksilöllä on valta päättää omasta kehostaan ja omaisuudestaan. Demokratiassa ei ole vaan poliittinen eliitti päättää.

Anarkokapitalismissa jokainen yksilö turvaa vapautensa tarvittaessa hankkimalla apua ulkopuolelta. Voi siis palkata vartiointiliikkeen tai yksityisetsivän tai jopa yksityisarmeijan tai yksityisen tuomioistuimen. Kun valtio ei riistä vapautta, vallitsee suuri vapaus.

Muut estäisivät vallan väärinkäytöksiä. Yksityisarmeija ja tuomioistuin muuttuisivat rikollisjärjestöiksi, jotka eivät nauttisi enää luottamusta.

Luottamuksen menettämisestä seuraisi se, että menettäisi asiakkaat ja joutuisi oikeustoimien kohteeksi. Aseellinen valta voisi kadota samalla tavalla kuin rikollisjärjestöllä valtiossa.

Anarkokapitalismissa valta voisi olla niin hajautunutta, että ei olisi ylivoimaista armeijaa.

Yksityiset oikeuslaitokset voisivat toimia samalla tavalla kuin valtiollisetkin rikollisia vastaan. Ilman asiakkaita yksityisarmeija voisi olla pieni ja vähävaltainen verrattuna kaupallisiin toimijoihin.

Valtio on pahin rikollisjärjestö, joka kiristää. Sen häviäminen parantaisi oikeusturvaa. Mafiat saavat rahoitusta valtioiden kieltolakien takia ja siksi niitä olisi vähemmän anarkokapitalismissa.

Anarkokapitalismi on eri asia kuin Somalian klaanijärjestelmä. Esimerkiksi Suomessa klaanijärjestelmää ei ole enää. Feodalismi on valtiollinen järjestelmä eikä muistuta paljon anarkokapitalismia. Feodalismi oli kuitenkin hajautuneempi järjestelmä kuin keskitetty valtio.

https://www.facebook.com/groups/liberaalimafia/

State regulation makes a country poorer

• Poverty and sweatshops exist because of the state loved by many. There is little poverty and few sweatshops in the most libertarian countries.
• Hong Kong is one of the most libertarian areas in the world. The more libertarian a country is, the less poverty it has and the better its working conditions are. E.g. Hong Kong has less poverty and better workplaces than mainland China.
• Minimum wages, bad occupational safety and child labor laws lead to unemployment and poverty and thus to sweatshops.
• Minimum wages and workplace regulation by state cause poverty and do not necessarily eliminate sweatshops but countries with those can still be one of the freest in the world.
• Some Western European countries are freest and richest in the world. Minimum wages and state regulation still cause poverty. If minimum wages and state regulation helped poverty, e.g. North Korea should be rich.
• Just because something is not found by some people, it does not follow that it does not exist. A minimum wage can be so low that does not have noticeable effect. Libertarian arguments are supported by facts. E.g. Finnish unemployment is now a lot higher than before the introduction of minimum wages in 1970.
• It is basic economics that minimum wages probably either cause unemployment or do not have any effect. It is the law of demand and supply. Otherwise you could make a minimum wage amount to a billion per hour and make every worker a billionaire.

• https://www.facebook.com/groups/zerostate/

Politiikka on keskusjohtoista sosialistista suunnitelmataloutta

Kun poliitikot keskustelevat televisiossa koulusta, se saa minut ajattelemaan, että politiikka on keskusjohtoista sosialistista suunnitelmataloutta. Yksittäisellä koululla ei ole paljonkaan päätösvaltaa vaan sen tulee tarkasti noudattaa poliitikkojen laatimaa opetussuunnitelmaa. Poliitikot katsovat olevansa päteviä päättämään koulusta niin kuin lähes kaikesta muustakin. Politiikka on siis hyvin lähellä totalitaarista. Demokratia oli jo antiikin Kreikassa rajoittamatonta ja siksi joskus loukkasi yksilönvapautta. Totalitaarinen demokratia on nykyinen demokratiamalli. Liberaalit perustuslait on laadittu, jotta demokratia ei ole rajoittamatonta vaan liberaalia. Käytännössä perustuslait eivät kuitenkaan juuri rajoita poliitikkojen valtaa. Poliitikot itse ja saman valtion tuomioistuimet perustuslainmukaisuuden vartijoina tarkoittavat, että pukki on kaalimaan vartijana. Varsinkin nykyiset perustuslait sitä paitsi edellyttävät taloudellisia, sosiaalisia ja sivistyksellisiä ihmisoikeuksia eli vaativat poliitikkoja sekaantumaan talouteen, sosiaaliseen elämään ja sivistykseen.

Eivät vain vasemmistopuolueet kannata samaa totalitaarista demokratiaa. Perussuomalaisia on pidetty oikeistopuolueena ja he itsekin ovat pitäneet. Silti perussuomalaisten politiikka on vanhakonservatismia, jossa yksilön ei katsota olevan vapauden arvoinen vaan perussuomalaiset katsovat, että yksilö on pieni ihminen ja tarvitsee Johtaja Soinin holhousta. Konservatismi ja sosialismi eivät siis käytännössä juuri eroa toisistaan. Mitä nyt perussuomalaiset vastustavat homoavioliittoa mutta muuten erimielisyyden aiheita ei ole paljon. Totalitaarinen demokratia on konvergoitunut nykyiseen konsensuspolitiikkaan. Kun kouluissa opetetaan vallitsevan järjestelmän autuutta ja tiedotusvälineissä valtapoliitikot käyvät jatkuvaa kampanjaa, muutoksella ei ole paljon mahdollisuuksia.